11 joulu Kuinka moni ensi vuoden veromuutoksista koskettaa sinua? – Listalla 19 muutosta
Vuosi 2016 kiristää suurten tulojen verotusta sekä valmisteveroja.
Yrittäjä sanomat kokosi yhteen 19 ensi vuonna voimaantulevaa veromuutosta. Muun muassa suurten tulojen verotus sekä monet valmisteverot kiristyvät ensi vuonna. Listan lopussa on kuusi muutosta tai mahdollista muutosta vuodelle 2017.
Vuonna 2016 voimaantulevien veromuutosten joukossa ei ole yllätyksiä, toteaa Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala.
– Ne jatkavat viime hallituksen linjaa maltillisesta pääomatuloverojen kiristyksestä. Ensi vuodeksi on paljon välillisten verojen kiristyksiä, mutta muutokset ovat melko pieniä, eikä niillä ole olennaista vaikutusta yrittämiseen, Viitala arvioi Yrittäjäsanomille.
– Luovutustappion vähennyskelpoisuuden laajeneminen myös muihin pääomatuloihin kuin luovutusvoittoihin on tervetullut rakenteellinen muutos, joka tosin koskee vain luonnollisia henkilöitä. Sen fiskaalinen vaikutus on pieni, ehkä noin 20 miljoonaa euroa, mutta sillä voi oikeasti olla merkitystä yksittäistapauksissa, Viitala lisää.
Yrittäjä voi varautua ensi vuoden veromuutoksiin ainakin pääomatulojen osalta.
– Jos tiedossasi on iso luovutusvoitto, niin kannattaa realisoida se vielä vuoden 2015 puolella, koska veroprosentti on yhden pienempi, neuvoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin.
Pääomatulot
Pääomatulovero nousee ylemmässä tuloluokassa yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin yli 30 000 euron pääomatuloista. Sitä vähäisempiä pääomatuloja verotetaan yhä 30 prosentin mukaan.
Ansiotulot
Solidaarisuusveron ansioraja laskee nykyisestä 90 000 eurosta 72 300 euroon. Kahden prosenttiyksikön lisäveroa pitää maksaa, jos verotettavat kuukausitulot ovat noin 5 800 euroa. Muutos koskee vuosia 2016 – 2017.
Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, kun työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 025 eurosta 1 260 euroon.
Ansiotuloverotukseen tehdään indeksiä vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Sekä työnantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristää lievästi yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta.
Pienin maksuunpantava Yle-vero korotetaan 51 eurosta 70 euroon. Alin tuloraja nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa.
Verovähennykset
Kiinteistön, arvopaperien tai muun omaisuuden luovutuksesta syntyneen tappion voi vähentää jatkossa myös muista pääomatuloista, kun tähän mennessä sen on voinut vähentää vain luovutusvoitoista. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta. Yritysten verotuksessa luovutustappiot vähennetään edelleen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena kertyneen voiton mukaan.
Yksityishenkilöille säädetään ansiotuloista tehtävä lahjoitusvähennys, joka koskee yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen annettuja lahjoituksia. Lahjoitusvähennyksen vähimmäismäärä on 850 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen. Vuonna 2016 asuntolainan korkomenoista vähennyskelpoista on 55 prosenttia. Vähennysprosentti alenee 10 prosenttiyksikköä vuosittain, joten vuonna 2019 vähennysprosentti on 25.
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 970 eurosta 3 020 euroon.
Arvonlisäverot
Alv-kannat pysyvät ennallaan. Arvonlisäveron pakollisen rekisteröitymisen liikevaihtoraja nousee nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Vähäisestä toiminnasta myönnetyn alarajahuojennuksen päättymisen liikevaihtoraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon.
Välilliset verot
Tupakkaveroa korotetaan keskimäärin 24 prosentilla.
Jäteveroa korotetaan 55 eurosta 70 euroon. Summa koskee kaatopaikalle toimitettavaa jätetonnia.
Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan keskimäärin 14 prosentilla.
Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennetaan noin 200 miljoonalla neljässä vaiheessa vuosina 2016 – 2019. Vero alenisi enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 mennessä.
Nestekaasun verovapaus poistuu.
Muut
Perintö- ja lahjaveron koroton maksuaika pitenee viidestä kymmeneen vuoteen sukupolvenvaihdoshuojennustilanteissa.
SVOP-sijoitusten siirtymäsäännöksen voimassaolo päättyy. Ennen vuotta 2014 tehdyt pääomansijoitukset on mahdollista palauttaa yhtiöstä vielä vuonna 2015 soveltaen vanhoja sääntöjä.
Ulkomaisten avainhenkilöiden määräaikaista 35 prosentin lähdeveroa jatketaan vuodet 2016 – 2019.
Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero nousee.
Vuosi 2017
Makeisten sekä jäätelöiden valmistevero poistuu.
Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä.
Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee enintään 0,06 prosenttiyksiköllä eli 7,5 prosentilla ja vakituisten asuinrakennusten vero enintään 0,02 prosenttiyksiköllä eli 5,4 prosentilla.
Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 36,50 euroa.
Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin on todennäköisesti tulossa verohelpotuksia.
Maksuperusteinen arvonlisävero sekä yrittäjävähennys saattavat tulla voimaan.
Lähteet: Satu Grekin/ Suomen Yrittäjät, Tomi Viitala/ Aalto-yliopisto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, valtiovarainministeriö
8.12.2015
Uhka torjuttu: Yrittäjät välttyvät jopa tuhansien eurojen veroilta
Ensi vuonna voimaan tulevassa kirjanpitolaissa ei ole aiemmin pelättyä kohtaa tuplaverotuksesta, Suomen Yrittäjät kertoo.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajia ei veroteta uudessa kirjapitolaissa kahteen kertaan kuten aiemmin pelättiin.
Talousvaliokunta antoi tiistaina mietintönsä hallituksen esityksestä. Suomen Yrittäjät kertoo torjuneensa tuplaverotuksen puuttumalla lainvalmisteluun.
Liikkeenharjoittajan ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan tilikausi voi nykyään poiketa kalenterivuodesta. Uusi laki oli tuomassa mukanaan ehdon, että tilikausi olisi aina kalenterivuosi.
Tällöin esimerkiksi yrittäjä, jonka tilikausi olisi normaalisti ollut 1.2.2015 – 31.1.2016, olisi joutunut maksamaan normaalin tilikautensa lisäksi veroa tilikaudelta, joka olisi kestänyt 1.2.2016 – 31.12.2016.
Normaalin 12 kuukauden sijaan yrittäjä olisi siis pulittanut veroa 23 kuukauden ajalta, koska verovuosi määräytyy aina kalenterivuoden aikana päättyneiden tilikausien perusteella.
Tilikauden saa valita jatkossakin
Tuplaverotus olisi yksittäisen yrittäjän kohdalla voinut tarkoittaa jopa tuhansia euroja.
– Ongelma olisi ollut se, että progressiivisen tuloverotuksen vuoksi yrittäjän kokonaisverotus olisi voinut kiristyä. Nyt näin ei siis käy, kertoo johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa jatkossa yhä valita tilikautensa, jos tekee kahdenkertaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen.
– Nämä ovat mikrokokoiselle liikkeen- ja ammatinharjoittajalle jatkossa vapaaehtoisia. Ellei yrittäjä halua tehdä niitä, tilikausi on aina kalenterivuosi, Lundén sanoo.
Yrittäjäsanomat kertoi tuplaverotuksen uhasta ja muista kirjanpitolain uudistuksista marraskuussa julkaistussa uutisessa.
Kirjanpitolain muutokset perustuvat keskeisiltä osin parin vuoden takaiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston tilinpäätösdirektiiviin.
Direktiivin tarkoituksena on keventää tilinpäätössääntelystä etenkin pienyrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.
Katri Simola